Milloin pitää jäädä eläkkeelle?
Suomessa jää eläkkeelle 77 000 henkeä vuodessa. Heistä 22 000 jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52 vuoden iässä, vaikka varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jäädään 60,5 vuotiaana. Meillä on joustava eläkeikä 63-68 vuotiaana ja eläkkeen superkarttuma tällä välillä. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander pitää eläkejärjestelmäämme luotettavana ja eläkeindeksiä hyvänä. Työurien pituus ei vaikuta eläkejärjestelmään. Miksi sitten työuria pitäisi pidentää?
Ensimmäinen syy on työvoimapula, joka uhkaa, koska työelämään tulee vähemmän väkeä kuin sieltä lähtee ja suomalaisten tekemien työtuntien määrä muutenkin vähenee (1960 4,5 mrd ja 2010 4,0 mrd). Toinen syy on julkisen talouden velkaantuminen, joka korjaantuu talouskasvulla tai sopeuttamalla kuluja. Työtä pitää siis tehdä enemmän tai hyvinvointipalveluja leikataan.
Vakuutusyhtiö Ilmarinen oli tehnyt tutkimuksen tuoreiden eläkeläisten keskuudessa. He totesivat, että 53% eläkeläisistä olisi voinut jatkaa pitempään työelämässä, jos asia olisi otettu puheeksi ja työtä olisi muokattu heille sopivaksi.
Jos eläkeiän alarajaa ei voi nostaa niin voisiko nostaa ylärajaa 70 vuoteen? Nuoremmilta ikäpolvilta tulisi vain kysyä, haluavatko he meidän jatkavan työelämässä vai haluavatko, että pelaamme golfia 20 vuotta, kunnes työnnämme rollaattoria palvelutalossa vielä seuraavat 10 vuotta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaavaa arvoa, koska rahajärjestelmässämme kaikki raha on lainattu ja lainattava liikepankeista. Niinpä velkaantuminen luo talouteen tuotantoa vastaavan arvon.
Toistan: tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaavaa arvo.
Sen mukaan se eläkeikä.
Täytyy ihmetellä miten vähällä järjellä meitä hallitaan.
Eläkeiän nostosta on taas keskusteltu julkisuudessa, mutta se on ollut hyvin EK-lähtöistä ja eläkeiän noston edellytykset on jätetty huomiotta. Eläkeiän nostaminen ei ole niin yksinkertainen ratkaisu huoltosuhteen parantamiseen kuin on annettu ymmärtää
Eläkeiän nosto ei suoraan lisää työuran pituutta-
Eläkeiän nostaminen kun lisää työvoiman tarjontaa ja lisääntyneen työvoiman tarjonta tarkoittaa että työpaikkoja pitäisi lisätä, jotta huoltosuhde paranisi oikeasti.
Työvoima vähenee vuoteen 2030 mennessä vain 165000 ja alkaa sen jälkeen kasvaa hitaasti.
Yksi vuosi työuraan lisää työvoiman tarjontaa n 70000 hengellä eli tavoiteltu 5 vuoden lisäys merkitsee n 350000 uutta työntarjoajaa markkinoille
Kun meillä on jo nyt työkkärissä valmiina n 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityä niin työttömiksi työn tarjoajiksi saataisiin jo n 600000 !!!
Uusien työpaikkojen luominen taas vaatii , että talouden kasvu on niin voimakasta , että se tuo niin paljon uusia työpaikkoja, että se korvaa tuottavuuden noususta aiheutuneen työpaikkojen menetyksen ja synnyttää uusia
Tuottavuuden nousu tuhoaa vuosittain nyt n 15 % työpaikoista .Ennustettu matala kasvu 2-3 % pitää hädin tuskin työpaikkojen määrän ennallaan ellei työtä ruveta jakamaan työttömyyden/osa-aikaisuuden kautta.
Ja kun eläkeikä nousee niin työpaikat vapautuvat myöhemmin ja nuorten siirtyminen työelämään siirtyy vastaavasti . Eli työelämään siirryttäisiin entistä vanhempana !!!
Nyt kun eläkeikää on pakolla nostettu niin meillä on 55-62-vuotiaden työllisyys nouust ,mutta vastaavasti alle 25 vuotiaiden laskenut !!!
Ja nyt ihmetellään nuorten syrjäytymistä.
Lisäksi syntyy suuri kohtaanto - ongelma kun työnantajien kysyntä kohdistuu 25-45-vuotiaisiin ja tarjonta lisääntyy 60-70-vuotiaissa .
Itse asiassa ellei työpaikkamäärälle tehdä mitään niin eläkeiän nosto aiheuttaa työurien LYHENEMISEN
Siksipä pitää hieman ihmetellä päättäjien propagoimaa yksinkertaista ratkaisua monimutkaiseen ongelmaan. Eivät he voi olla niin tyhmiä etteivät ole huomanneet muutoksen kaikkia vaikutuksia.
Kyllä he teitävät, että työurien jatkaminen vaatisi lisää työpaikkoja, mutta sitä ei haluta kertoa
Ainoa johtopäätelmä on, että päättäjät ovat epärehellisiä ja jonkun muun asialla kuin kansan
Vaikeneminen oleellisista asioista kun on myös epärehellisyyttä
Millon pitää jäätä eläkkeelle?
Ehtotan tuossa satan vuoten kieppeillä ja silloi maalaan tukan porkkananpunaiseksi ja aloitan uuten elämän ja rupea raikulipojaksi.
Pistä vähän potoxia ja zilikoonia myös ja käytä runsaasti kosmetiikka kemikaaleja. Osta vielä ruokasi Prisma- muovi- ja säilöntäainepakkaus- kaupasta, jota ruokakaupanksi sanotaan, niin ehkä kukaan ei edes huomaa kun lopulta kuolet. Kuulemma ihmiset mätänee nykyään hitaammin, em syistä.
Elä veikkonen mene asioten etelle, ensin elämä, sitten säilöntä ja purkitus, porkkanoiten kera, värin vuoksi.
Värjäät tukkasi, jos sinulla on tukkaa 100 vuotiaana.
Kuntien palvelussa olevien eläkeikää pitää nostaa 3-5 vuotta. Nyt propagoidun ns kuntauudistuksen tulos on taas täydellinen nolla. Keskustapuolue on jo julistanut lopputuloksen: Mikään ei saa muuttua eikä yhtään kuntaa pidä vähentää. Suomi selviää vain sillä, että kunnissa nostetaan eläkeikää ja Helsinki ym. hyvin toimeentulevat kunnat maksavat enemmän muille. Tämä on aivan oikein, koska muualla tuotetaan pyyteettömästi työvoimaa keskuskuntien palvelukseen.
Duoda, duoda, maalaisliittolaisen tupailtaemännän harras toive oli, että mikään ei muuttuisi ja kaikki pysyisi entisellään.
Kauhistus tuo kehityksen oravanpyörä!
Hyvä kannanotto. Minusta olisi ihan tervettä nostaa eläkeikä 75 vuoteen ja sovitella sitten osa-aikaisella työllä.
Kuten perustulosta on keskusteltu paljon, niin tämä olisi helppo toteuttaa perustulon kanssa. Yli 60-vuotiaille alettaisiin maksaa korotettua perustuloa, jotta he voisivat hidastaa työtahtiaan, jotta jaksavat pidempää. Samoin voitaisiin kehittää jonkinlainen työuranaikaisten tulojen bonussysteemi, joka edelleen korottaisi henkilön saamaa perustuloa.
Tämän perustulon ei tarvitse korotettunaakaan olla niin hyvä kuin nykyinen työeläke, eli lisäansioita saisi vielä hankkia. Mutta jos terveys ei kestä osa-aikaisen työn tekoa, niin voisi sitten hakea lisäeläkettä, jotta pärjää.
Kuitenkin meidän pitäisi hyväksyä sitä, että kokopäivä työ alkaa olemaan historiaa. Euroopassakin on kovat paineet siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon, koska työn tuottavuus kasvaa kokoajan, eikä tarvita sillätavoin työvoimaa kasvattamaan tuottavuutta. Pienimuotoista ja mielekästä työtä on kuitenkin aina tarjolla kaikille.
Voitko Sinä, tänä päivänä ajatella, miltä tuntuisi olla 75v ja Sinulta kysyttäisi josko voisit vielä jatkaa työntekoa jonkin vuoden lisää?
Ehkäpä silloin kysyt itseltäsi, miksi?
Ei tarvitse vastata mutta ajattele asiaa 50-60v kuluttua, jos silloin edes elät.
Tuo aikajana kattaa runsaat puoli vuosisataa, tästä päivästä eteenpäin.
Viisaus asuu nuorissa, jokapäivä, vaan kokemus saattaa olla sitä sun tätä.
En kannata kansalaispalkkaa, mutta jopa yli 75 vuotias voisi olla osa-aikatyössä ja jotkut ovatkin.
Minäpä en haluaisi paloa sammuttamaan 75 vuotiasta palomiestä, kun ei kunto kestä niin ei kestä. Eipä sen ikäinen poliisikaan pärjää parikymppisille juoksu tai painikisassa. Kuinka tarkka käsi tai silmä olisi 75 vuotiaalla hammaslääkärillä tai kirurgilla. Jotenkin vanheneminen alkaa tehdä selvää ihmisestä jo ennen tuota ikää. Kuinka hyvin rajoitteet edes tunnetaan. Siinä iässä voi vielä värjätä tukkaansa ja tehdä päivälenkkejä. Miten hyvin jaksaa istua kokouksissa, veikkaan, että alkaa nukuttaa. Kaikilla ei järkikään juokse enään siinä iässä. Kuinka suuri osa 75 vuotiaista on täysin terveitä ja työkuntoisia? Kuka sen tietäisi, ei taida olla tutkimusta aiheesta olemassa. Taidanpa selvittää.
"Milloin pitää jäädä eläkkeelle?" Kyselee (eläkkeellä elelevä?) blogin avaaja.
Noh, eiköhän vastaus ole aika selvä; kuolon korjatessa ahkerimmastakaan duunarista ei enää työn*antajalleen* oo paljoo iloo, joten silloin varmaan ehkä viimeistään kantsis ns. heittää verokortti nurkkaan..?
Saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta koskapa ei esim. kreikkalaisille ennen talouskriisiä ilmeisesti eräiden eu-juorujen mukaan avautunut, aattelin tän täten vääntää rautalangasta tähän väliin...
Vakavammin puhuen, jos se olisi edes teoreettisesti mahdollista, jäisin eläkkeelle per heti kun putiikit aamulla aukeaa. En keksi mitään motivaatiota sille, että tällaista nykyiseen suuntaan menevää todellisuutta olen edelleen *mukana* rakentamassa...
Paitsi sen, että minullakin on asuntolainaa... (prkl...)
Ja niin varmaan on monella niistä kreikkalaisistakin, jotka
eivät muistaneet ilmoittaa eläkeikänsä ns. loppumisesta...
Työministeri Lauri Ihalainen totesi, että työn pitäisi olla niin miellyttävää, että on kiva mennä töihin, mutta myös kotiin tullaan mielellään.
Eläkerahastojen allokaatio on vahvasti bondeihin painottunut, eli toisin sanoen suomalaiset eläkesäästäjät on sitoutettu tähän talouskriisiin äärimmäisen vahvasti. Riskit ovat suuret. Tilannetta ei helpota se, että valtio joutuu tulevaisuudessa tekemään leikkauksia, kun "vakausmekanismien" riskit realisoituvat. Nuoren polvenko pitäisi tästä kärsiä nostamalla eläkemaksuja entisestään? Eläkeiän nostaminen tuskin vähentäisi varhaiseläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi siirtyvien määrää, mikä olisi varmaankin yksi niistä olennaisimmista asioista tässä eläkekysymyksessä.
Eläkeiän korottamista ajaa mm. EK. Olis kiva nähdä lista niistä työnantajista ,jotka palkkaavat tai edes pitävät töissä 65 vuotiaita saati sitten sitä vanhempia oli odotettavissa oleva elinikä mikä vaan. Tarkoitushan eläkeiän korotuksella on vain ja ainoastaan raju eläkkeiden leikkaus eli eläke jää tarpeeksi pieneksi kun viimeiset vuodet ollaan joko työttöminä tai työkyvyttömyyseläkkeellä ettei eläke kasva.
Arvoisa Sirpa Asko-Seljavaara
" Jos eläkeiän alarajaa ei voi nostaa niin voisiko nostaa ylärajaa 70 vuoteen? Nuoremmilta ikäpolvilta tulisi vain kysyä, haluavatko he meidän jatkavan työelämässä vai haluavatko, että pelaamme golfia 20 vuotta, kunnes työnnämme rollaattoria palvelutalossa vielä seuraavat 10 vuotta."
Tuo mielipiteenne taitaa olla tarkoitettu vitsiksi, sillä ettehän te voi tosisanne tarkoittaa tuota?
Jos tarkoitatte, niin luuletteko, että kaikilla eläkkeellä olevilla on varaa pelata golfia, vai onko tarkoitus, että joka Suomen niemeen ja notkoon rakennetaan sellaisia golfkenttiä, joissa vähävaraisilla eläkeäisillä on mahdollisuus pelata maksutta tai kustantaako kenties Kela, kunta tai valtio heidän pelaamisensa?
Keskieläkkeellä ei 3000-5000 euron golkentän vuosimaksuja makseta. Kyllä ne on ne huippueläkettä nauttivat, jotka muiden puolesta pelaavat ja pitkään pelaavatkin. On se niin kivaa ja sosiaalista. Tosin ei se Spedekään pelannut kuin vähän yli 70 vuotiaaksi. Tuskin kalliita ja saastuttavia kenttiä ihan keille tahansa tehdään. On sitä järkevämpääkin tekemistä kuin pallon lätkiminen, minusta.
"Ensimmäinen syy on työvoimapula, joka uhkaa"
Työvoimapula on uhannut viimeiset 20 vuotta eli suunnilleen saman ajan kuin kokoomus on sanonut, että työnteon pitää kannattaa aina. Kumpikaan ei ole toteutunut. Itse asiassa työvoimapula-uhkapuheet ovat olleet yleensä varma merkki lamasta ja suurtyöttömyydestä. Nytkin pistettiin Salosta tuhat ihmistä pihalle.
Joka paikkaan on hakijoita. Esimerkiksi kun hain surkeaa parkkipirkon tointa Helsingissä, mikä ei ole edes missään työttömyysalueella, hakijoita oli kahdeksan jokaista avointa paikkaa kohti. Lähihoitajakurssille pääsi vain joka kymmenes, niistäkään ei varmasti kaikki päässyt lähihoitajan työhön. Kun on vähän haluttavampia hommia, niin hakijoita on pian useita satoja per tarjottu työpaikka, Krakovasta ja Shanghaista asti.
"työelämään tulee vähemmän väkeä kuin sieltä lähtee ja suomalaisten tekemien työtuntien määrä muutenkin vähenee (1960 4,5 mrd ja 2010 4,0 mrd)."
Nämä ovat arvokkaita tilastoja. Jos työelämään tungetaan lisää työntekijöitä ja itse työtunnit vähenevät, minun matematiikallani työntekijöiden työpäivät lyhenevät ja samalla pienenee palkka.
"Työtä pitää siis tehdä enemmän tai hyvinvointipalveluja leikataan."
Ei, kun tuottavaa työtä pitää tehdä enemmän. Tuottamatonta työtä pitää tehdä vähemmän.
"Nuoremmilta ikäpolvilta tulisi vain kysyä, haluavatko he meidän jatkavan työelämässä vai haluavatko, että pelaamme golfia 20 vuotta, kunnes työnnämme rollaattoria palvelutalossa vielä seuraavat 10 vuotta."
Meinaatko että siltä ikäpolvelta, joka ei pääse töihin lainkaan?
Tähän lävähtää vielä öljyhuipun jälkeinen aika ja ilmastonmuutos, joten nyt hus, nopeasti sinne golfkentälle tai et kerkiä pelaamaan lainkaan!
Jotku pliitikot eivät pääse mantroistaa eroon. Yksi sellainen on työvoimapula. Naurattaa. Kohta koneet ja Aasian populaatio tekee kaiken. Mihin meitä suomalaisia silloin edes tarvitaan?
Ensinnäkin, mitään kiirettä eläkeiän muutoksille ei ole. Vasta nyt syntyneet ikäluokat elävät todella pitkään, mutta ovat jäämässä eläkkeelle vasta 63 vuoden kuluttua.
"Ensimmäinen syy on työvoimapula, joka uhkaa, koska työelämään tulee vähemmän väkeä kuin sieltä lähtee"
Tehostamistoimia tarvitaan, mutta sitä varten ei tarvitse nostaa lakisääteistä eläkeikää. Mikä olisikin typerää. Miten metsuri, muurari, kirvesmies jne. tekee töitä yli 63-vuotiaana?
Sen sijaan tarvitaan joustavuutta ja vapaaehtoisuutta.
33 % työikäisistä suomalaisista ei ole työmarkkinoilla. Tätä osuutta pitää saada pienennettyä.
"ja suomalaisten tekemien työtuntien määrä muutenkin vähenee"
Niin, tämähän on suora todiste siitä, että ihmisiltä tarvitaan vähemmän työpanosta eli voimme laskea eläkeikää.
Jotta tehtyjen työtuntien määrä lähtisi nousuun, pitäisi kehittää paljon uutta työtä. Miten se nyt yhtäkkiä tehdään, jos laskua on ollut jo vuosikymmeniä? Eläkeiän nosto ei tietenkään lisää tehtyjen työtuntien määrää eli luo uusia työpaikkoja.
"Toinen syy on julkisen talouden velkaantuminen, joka korjaantuu talouskasvulla tai sopeuttamalla kuluja. Työtä pitää siis tehdä enemmän tai hyvinvointipalveluja leikataan."
Eläkeiän nosto ei vaikuta mihinkään näistä asioista.
Edit: Eläkeiällä on vain vähän talouden velkaantumisen kanssa tekemistä.
Eläkeiän nosto ei lisää talouskasvua.
Eläkeiän nosto ei lisää työtä.
Vaihtoehto hyvinvointipalvelujen leikkaukselle on verojen nosto ja toiminnan tehostaminen. Eläkeiän nosto ei vaikuta tähän asiaan.
Miltä alalta varsinaiselle vanhuuseläkkeelle 60,5-vuotiaana pääsee?
Työvoimapula on todellista, mutta vika on siinä, että työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa.
Nuorisotyöttömyys on yhteiskuntamme pahimpia ongelmia, ja siihenhän tuleva tasavallan presidentti Niinistö lupasi puuttua ensitöikseen.
Työ lisää kansantuloa ja kaikki työkykyiset ja -haluiset tulisi saada töihin.
Eläkeiän nosto auttaa aikaisemmin mainittuihin asioihin vain silloin, jos maassa vallitsee työvoimapula.
Työvoimapulaa Suomella ei ole vielä ollut koskaan. Ei koskaan. Päin vastoin, meillä on ollut aina työttömyyttä, vaikka satojatuhansia ihmisiä muutti Ruotsiin, Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Usaan ja Kanadaan.
"Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 255 500 työtöntä työnhakijaa".
Työttömyyden lisäksi ihmisiä on vastentahtoisella varhaiseläkkeellä, työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, opiskelemassa työn puutteen vuoksi, kotirouvina työn puutteen vuoksi, vastentahtoisessa osa-aikatyössä. Siis valtavasti potentiaalista työvoimaa, joka ei ole mahtunut työmarkkinoille.
Työvoimapula voi kuitenkin nyt tulla, jos seisomme tumput suorina emmekä tee mitään. Mitä sitten pitäisi tehdä?
- pitää kehittää ihmisten mahdollisuutta ja halukkuutta pysyä työelämässä pitempään. Ehkä jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi nostaa joidenkin alojen lakisääteistä alinta eläkeikää.
- kolmasosa TYÖIKÄISISTÄ suomalaisista on työmarkkinoiden ulkopuolella. Tätä osuutta on pienennettävä. Tämä tehtävärasti sisältääkin paljon tehtävää.
Työelämässä tapahtuu nopeita rakennemuutoksia, joten on ennakoitava sekä OPK:ssa että Elinkeinoministeriössä, mihin töihin ihmisiä pitää kouluttaa ja missä osassa maata.
Lukiopaikkoja esim. pitäisi lisätä Helsingissä,missä 800 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Samoin on edelleen lisättävä ammattioppilaitospaikkoja.
Pitäisi ja pitäisi, mutta mitään ei tapahdu. Poliitikon horinaa, eikö vain? Oman itsensä esille tuomista. On helppo puhua, eikä edes tarvitse vastata sanoistaan.
Työuraa on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.
Alusta tarkoittaa nopeampaa valmistumista työelämään, keskeltä täystyöllisyyttä kaikille työkykyisille ja lopusta myöhempää eläköitymisikää.
Elinajanodote kasvaa (jopa 12,6 vuotta miehillä tällä vuosisadalla) ja ihmiset ovat terveempiä jäädessään eläkkeelle.
68 vuoden eläkeikä kuitenkin merkitsee,että kaikki jäävät eläkkeelle viimeistään siinä iässä, vaikka heillä olisi halua jatkaa työssään pitempään. Jos yläeläkeikä olisi 70 vuotta, jäisi joku meistä työhön. Näin on toimittu tai toimitaan monissa maissa.
Lähtisin siitä liikkeelle,että 35-40v tuottavaa ja fyysisesti rasittavaa työtä tehnyt sopii jäädä eläkkeelle.
Vähemmän rasittavista hommista sitten 40-50v jälkeen. Riippuen onko jotain erikoisia fyysisiä vaatimuksia kuten näkö tms..
Ja tähdentäisin,että se eliniän odote nousee myös lääkkeillä..työkunto niillä ei parane vaan elossa pysyminen.
“Jos eläkeiän alarajaa ei voi nostaa niin voisiko nostaa ylärajaa 70 vuoteen”
Jos eläkkeet olisivat yksityisesti rahoitettuja, ei mitään ikäongelmaa olisi. Kukin jäisi eläkkeelle silloin kun itse haluaa. Eläke olisi sen mukainen.
Eläkejärjestelmässä on olemassa "säästö". Alunperin se oli puolet eläkkeestä (ja puolet maksettiin eläkeveromaksuna). Nyt ehkä tuskin 25%.
Sen sijaan, että pakotetaan eläkkeelle ja palkataan virkamiehiä valvomaan, ettei kukaan vaan tee hyödyllistä työtä eläkkeellä ollessaan, voitaisiin ottaa käyttöön "puolijoustava"-eläkemalli:
Jokainen saa lähteä eläkkeelle milloin haluaa ja saa eläkkeensä tuon säästetyn rahan mukaan laskettuna. Palkkatyötä saa tehdä vapaasti niin kauan kuin on tällä "supistetulla eläkkeellä".
Joustava eläkeikä tulisi jatkaa yli 70- ikävuoden ja antaa superkarttuma.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 34 kommenttia