Tämän päivän lääketieteellinen tutkimus on huomispäivän hoitoa.
Kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus (Evo-rahoitus) ja koulutusresurssit ovat vähentyneet Suomessa totesivat akatemiaprofessori Heikki Joensuu ja HUS tutkimusjohtaja Lasse Viinikka tänään. Tutkimusta tulee tehdä, jotta löydämme uusia tai tehokkaampia hoitoja; pysymme kansainvälisellä tasolla terveydenhoidon tuloksissa; parannamme opetuksen tasoa ja estämme suomalaisten tutkijoiden aivovuodon.
Meillä on ollut maailman parhaimmat syövän hoidon tulokset. Suomessa rintasyövästä parenee 80% sairastuneista naisista., kun vastaava paraneminen Puolassa on 60%. Tutkimus ei ole kallista ja se on välttämätöntä. Hyvän tutkimuksen esteenä on byrokratia, rahan puute ja liika kiire kliinisessä työssä, joten tutkimukselle ei jää aikaa. Meillä ei ole varaa jäädä jälkeen hyvän hoidon kehittämisessä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Niin kauan nuo hoitotulokset pysyvät suhteellisen hyvinä kun pidetään huolta että hyvinvointiyhteiskunta edes tällaisenaan säilyy.
Ikävä kyllä tulevaisuus näyttää huonolta, koska on se trendisana eli priorisointi. Lisäksi ovat nämä yksityiset lääkäriasemat, joita valtio eli veronmaksajat tukevat, mutta jonne ei köyhällä ole asiaa. Kyllä leikkausjonoihin kuollaan.
En tiedä ovatko syöpätapaukset lisääntyneet, vai onko niitä vaan minun tuttavapiirissäni poikkeuksellisen paljon, mutta tuntuu kummalliselta, että yksi jos toinenkin on sairastunut johonkin syöpään ja osa heistä on siihen myös kuollut leikkauksista ja hoidoista huolimatta.
Eräs ystäväni, joka parantui suolisyövästä hoitojen ansiosta sanoi, että hän on onnellinen siitä, että asuu Suomessa. Jenkeissä hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia maksaa itse hoitoja.
Suomessa sairastuu 30 000 ihmistä vuodessa (2015 lähtien) syöpään, joten kaikkien tuttavapiirissä on heitä. Onneksi hoidon tulokset ovat koko ajan parantuneet, mutta kaikki eivät selviä. Kliinistä ja perustutkimusta tarvitaan, jotta hyvät hoitotulokset säilyvät.
Sitä ihmettelen miksi vakavien sairauksien suhteen tutkimustyössä on aivan liian paljon pyrokratiaa? Onhan meillä rokotustenkin suhteen mahdollisuus ottaa nopeutetusti käyttöön uusia rokotteita pandemiatapauksissa. Ymmärrän kyllä, että halutaan valvonnalla ja raportointikeinoin pitää hoitojen käyttöönotto ja käyttö hallinnassa, mutta tietyissä tilanteissa tämä prosessi on liian jäykkä ja epätarkoituksenmukainen. Esimerkiksi syövän virushoitoa kehittävä tutkija Akseli Hemminki antoi tässä noin yli vuosi sitten aika kitkerän haastattelun, jossa totesi turhautuneesa siihen pyrokratiaan joka tutkimustyössä on. Hän sitten siirtyi yksityisen yritykseen työskentelemään aiheen parissa.
Ihmistutkimukseen kuuluu aina hyvin runsaasti byrokratiaa. Se on tutkimuksessa mukana olevien potilaiden oikeusturvan mukaista. Lupien saaminen on kuitenkin usein hidasta. Akseli Hemminki jatkaa syöpien virushoidon tutkimusta yksityisessä sairaalassaan ja se on ok.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 4 kommenttia