Helsinki rakentaa Keskustakirjaston 150 vuodeksi.
Keskustakirjasto kohoaa Töölön lahdelle 2017 itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlan kunniaksi. Se tulee olemaan kansalaisten ja vieraittemme olohuone. Investoinnin kustannsuarvio on 70 miljoonaa euroa ilman tekniikkaa. Rahoitus on kokonaan julkisista lähteistä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Taitaa olla yksi harvoista helsingin verovaroilla tekemistä asukkaita hyödyttävistä päätöksistä.
Jokseenkin ainoa julkinen palvelu jota tarvitsen ja käytän Helsingissä, joten tuhansien eurojen verojen maksuni seurauksena saan vapaasti lainata kirjoja.
Mikä verran helsinki muuten investoi vuosittain maahanmuuttajien asuntoihin ?
Niin sitä saa lainata jo nykyisin. Sen kun kävelet Helsingin yliopiston kirjastoon, saat mitä haluat. Taatusti kokoelmat ovat laajemmat. Ja ohessa voit lukea kaikki Suomessa ilmestyneet lehdet parin sadan vuoden ajalta. Ja tämän lystyn on kustantanut Suomen kansa yhdessä muinaisen Pietarin keskushallinnon kanssa.
Mihin sinä tarvitset 100 miljoonan hallia? Eiköhän kirjaston tarkoituksena ole tarjota sivistystä luettavassa muodossa ? Jos tuo 100 miljoonaa pannaan sisältöön eikä kerskarakentamiseen niin kirjastopalvelut paranevat paljon enemmän
Tähänkin rahoitukseen olisi voinut helposti löytyä yksityisiäkin lähteitä.
Guggenheim ainakin pitäisi rahoittaa kokonaan yksityisrahalla, jos se Suomeen halutaan.
Niin? Mikä oli pointtisi? Liittyikö tuo kenties jotenkin Guggenheimiin? Tuosta saa sen käsityksen, että puolustat sitä, koska kirjastokin rakennetaan julkisin varoin. Korjaa jos ymmärsin väärin.
Laitetaan siihen 600 miljoona lisää, niin saadaan rakennus,
jota tullaan katsomaan.
Museot tuhoavat kauneuden:
http://sinenmaa.blogspot.com/2012/01/museot-tuhoavat-kauneuden.html
Niin. Kirjastoja käyttää melkoisen laaja yleisö, eikä niitä ole stadissa nykyään ainakaan liikaa. On hienoa, jos se todella saadaan valmistumaan juhlavuoden kunniaksi, mieluiten ajoissa!
Jos yrität jotenkin rinnastaa tämän hankkeen Guggikseen, on rinnastuksesi yksinkertaisesti huono.
Keksustakirjastokin on turhake, sähköinen kirja korvaa paperisen, kun nykyinen 50+-vuotiaat häviävät mullan alle
Ei tarvita enää kirjastoja, palvelimelta voi lainata tarvittavan
Painetun kirjan 'käyttöliittymä' on toistaiseksi aivan ylivoimainen mihinkään sähköiseen verrattuna.
Erilaisia ruutuja ihminen tihrustaa jo nyt aivan liikaa, olisi aika kurjaa, jos kirjaakin pitäisi tihrustaa sellaiselta, - ja jos se katoaisi, kun vahingossa painaa deleteä, eikä olisi käytettävissä sähkökatkon aikana, kun akkukin jo simahti...
Kirjastoilla on sitä paitsi muitakin funktioita kuin se, että että sieltä käydään pikaisesti lainaamassa kirjoja. - Toivon siis vilpittömästi, että olet väärässä.
Ps. en ole 50+-vuotias.
Kosketusnäytöllä voi selata samana tapaan kuin kirjaa eteen taakse tai sen lisäksi hakuja voi tehdä sanoilla,lauseilla, sivuilla.
Kysymys on vain viitseliäisyydestä. Sinunlaisesi ovat yhteiskunnan taakka, he eivät pysy mukan kehityksessä
Tämä näkyy siinä, että yhteiskunnan palveluja ei saada automatisoitua ja julkisen sektorin tuottavuus laskee koko ajan
Esim kirjalainauksen hinta kohoaa kaiken aikaa ja lopulta lainaamista pitää rajoittaa tai tehdä maksulliseksi.
Tai julkisen alan palkkoja on alennettava.
Voit valita
Pekka, olen pahoillani siitä, että silmäni eivät pysy yhteiskunnan kehityksessä mukana, ne nimittäin rasittuvat näitä ruutuja tuijotellessa, ja jos vielä kirjaakin pitäisi joltain ruudulta lukea, se jäisi sitten lukematta.
Ja niin jäisi monelta muullakin -> kirjojen lukeminen vähenisi kaiken kaikkiaan radikaalisti.
Aika karu tuo ajatuksesi siitä, että kaiken ja kaikkien pitäisi vaan 'pysyä kehityksessä mukana', hinnalla millä hyvänsä?! Ikään kuin kehitys olisi jokin itsestäänselvästi hyvä asia, jonka täytyy antaa vyöryä (johonkin) suuntaansa hinnalla millä hyvänsä?
Ei kiitos.
Edit: Ilmeisesti tämä kommenttisi tuli väärään kohtaan ja tarkoitit sen alemmas vastaukseksi Jukalle siihen, ettei tottuisi kirjoja joltain kindleltä lukemaan?
Ps. Montako sähköistä kirjaa olet itse lukenut? Väitätkö tosissasi, että se on yhtä kivaa kuin kirjojen lukeminen vanhanaikaisesti paperilta?
Luen sähköisiä kirjoja jatkuvasti, en tosin ole enää niin kova lukemaan kuin nuoruudessa.
Poikani, jotka lukevat tuhat sivua viikossa lukevat 60-70 % sähköisessä muodossa, kaikeka kun ei vielä saa sähköisenä
Samoin lähes kaiken muun tiedon hankin tietokoneella, ei tarvitse matkustaa mihinkään ja tiedon saa heti..
Sähkökatkoa varten on laitteissa akku ja varavoimaa saa näin pieneen tarpeeseen monella tavalla
Sen sijaan kirjan lukeminen pimeässä ei onnistu.
Näköongelmia voi ratkoa erilaisilla laseilla
Jos se enimmäinen ihminekin olisi ollut ajatuksiltaan samanlainen kuin sinä niin asuisimme edelleen puissa ja söisimme hedelmiä
Heliste
Ovatko nuo sähköiset kirjat ilmaisia? Kirjastot ovat ainakin toistaiseksi ilmaisia käyttäjille. Verovaroin tietenkin kustannettuja, mutta vähävaraisillakin on mahdollisuus sukeltaa kirjallisuuden hienoon maailmaan.
Ongelma tässä keskustelussa on se, että sinun mielestäsi kaikkien pitäisi toimia siten kuin sinä toimit, tai jos eivät, ovat halveksittavasti kehityksen 'jarruina'.
Tuollaisessa ajattelussa on melko monta isohkoa pulmaa, joita en nyt tämän ketjun puitteissa kuitenkaan ala ruotia.
Mitä vikaa muuten hedelmien syönnissä on?!?
Puissa asuminen sen sijaan voisi näillä leveysasteilla tosiaan tuottaa pientä ongelmaa...
Heliste
Noin en usko käyvän. Konkreettista kirjaa on aivan erilaista lukea, kuin selata näyttöpäätteeltä. Sähköisen kirjan voittokulusta on jo vuosia kirjoitettu, mutta ei se niin vaan mennytkään.
Siirtymä sähköiseen muotoon on alkanut jo lehdistä ja jatkuu kirjoihin.
En ennustanut salamamuutosat, mutta se tapahtuu sukupolvessa.
Uudet sukupolvet tottuvat uusiin välineisiin ja unohtavat vanhat
Omista lapsista tämän muutoksen huomaa, he lukevat pääosin sähköisiä kirjoja
Voi olla, että se on joissain ryhmissä suosittua. Minä en tosin tunne yhtään ihmistä, joka kirjoja netistä lukee.
Lehtijuttujen lukeminen netistä on eri asia kuin kokonaisen kirjan rullaaminen. Ei sovi ainakaan minulle.
En muuten tunne minäkään vielä ketään, joka sähköisiä _kirjoja lukisi.
Uutisia netistä luen tietenkin minäkin, olen lukenut jo yli 15 vuotta, mutta en silti hihku sähköisen kirjan perään ollenkaan.
Eivätkä niin myöskään tee tuntemani lapset eivätkä nuoret.
Ei kirjaa suoraan netistä luetakaan vaan se ladataan lukupäätteelle ja luetaan kuten kirja.Lukupäätteelle sopii satoja kirjoja ja lisämuistilla koko Suomen kirjallisuus
Tiedän muutaman ihmisen, jotka noita lukupäätteitä ovat kokeilleet.
Toistaiseksi en vielä ketään, joka olisi tuolla systeemillä kokonaisen kirjan loppuun asti lukenut.
Ainakin toivon, ettei tuota systeemiä aktiivisesti yritetä ihmisille tuputtaa; se romahduttaisi kirjojen lukemisen hetkessä todella surkeisiin lukemiin.
Lisäksi tuossa on edessä samat ongelmat kuin musapuolellakin; mikä on laillinen ja laiton kopio, miten hoidetaan myynti, markkinointi, korvaukset kirjailijoille etc.
JOS siitä lukupäätteestä joskus saadaan aikaan lukukelpoinen versio, siis yhtä miellyttävä silmälle kuin kirja, sitten täytyy vielä toivoa, että kustannusala ei tee samoja virheitä, kuin musapuolella on tehty jo.
Kyllä kirjastoja vielä tarvitaan. Ja toivottavasti tarvitaan vielä kauan.
Heliste
"Ei kirjaa suoraan netistä luetakaan vaan se ladataan lukupäätteelle ja luetaan kuten kirja.Lukupäätteelle sopii satoja kirjoja ja lisämuistilla koko Suomen kirjallisuus"
- Selitäpä nyt tietämättömälle mikä on lukupääte ja miten se eroaa näyttöpäätteestä.
"Selitäpä nyt tietämättömälle mikä on lukupääte ja miten se eroaa näyttöpäätteestä."
Esim Kindle tai Ipad edustavat tällaisia.Se poikkeaa lähinnä normaalista tietokoneesta kompaktin koon ja mekaanisten näppäimistön ja hiiren puutteen erolla
Se tekee siitä helpon mukana kuljetettavan ja sillä voi lukea kirjaa sähköisessä muodossa samalla tavalla kuin manuaalistakin, noin
Nämä ovat vielä ensimmäisiä sukupolvia, joten kehitys kulkee vielä eteenpäin
Ja kuns sanomalehti on näyttää korvautuvan nettilehdillä niin on vain ajan kysymys milloin niin käy kirjalle.
Paperiteollisuuden ongelmat johtuvat juuri siitä, että lehtiä ja kirjoja ei paineta enää samalla tavalla vaan niitä luetaan netistä
Heliste
"Paperiteollisuuden ongelmat johtuvat juuri siitä, että lehtiä ja kirjoja ei paineta enää samalla tavalla vaan niitä luetaan netistä."
- Johtuu siitä, että lehdet ovat kalliita ja joka lehdessä on ne saman ulkomaisilta uutiskanavilta napatut jutut. Netistä on paljon helpompi niitä lukea. Mutta kirja on edelleen ihan eri asia.
Kun minulla on kirja reissuilla mukana, niin voin helposti selailla sitä taaksepäin, voin ihan vaan hetkessä silämäillä edelliselle sivulle. Sähköisesti se on aivan erilaista. Huomaa jo siitä, kun jotain pitkää asiatekstiä lukee, niin alkaa ihmetellä, että missäs se olikaan se juttu siitä ja siitä.
Voi olla että tuo sähköinen juttu menee läpi, mutta en minä ainakaan kirjoja tuolla tavalla tottuisi lukemaan.
Helsingin Pää- eli Keskuskirjasto muutti hiljattain omaan rakennukseensa Pasilaan.
Ja nyt tätä hanketta kutsutaan Keskustakirjastoksi, jotta voidaan perustella sen muuttoa takaisin.
Pasilaan suunnitellaan merkittävää kasvojenkohotusta tornitaloineen kaikkineen. Tällöin viimein toteutuu Helsingin Keskusta II. Mutta ei sekään varmaan tyydytä kaunosieluisia kirjastonhoitajia.
Keskustakirjaston ajatus on hyvä. Mutta sitä ei saa rakentaa lähiöiden sivukirjastojen kustannuksella.
Kirjastojen on oltava siellä, missä ihmiset asuvat. Töölönlahdella ei moni ihminen asu.
Toivottavasti laittavat sen +10% suunnittelubudjettiin, jotta siitä tulisi yhtä kaunis kuin Tampereen kirjasto.
Turkuun rakensivat hyvän kirjaston, mutta se on laatikko laatikoiden joukossa.
Henry
Mitä ihmettä, osataanko nykyään rakentaa taloja, jotka ovat pystyssä vielä 150 vuoden päästä?!?
Varmaan osataan, mutta ei haluta. Ainakaan asuintaloja.
Nykyinen Hesan pääkirjasto, Lasipalatsi ja Postitalo eivät ole enää olemassa sadan vuoden kuluttua. Ei myöskään yksikään Guggenheimin talo. On se vaan niin typerää rakentamista kuin olla ja voi. Johtuu yksinonaaan siitä, että reilut sata vuotta sitten koko kansa oli taiteellinen -----> työmiehet osasivat rakentaa taidokkaasti taiteellisia taloa.
Nyt, kun taide on siirretty ulkoseinistä sisäseinille ROIKKUMAAN, niin poliitikot eivät osaa mitään muuta kuin sutta sekuntaa!
Kauneuden laittaminen museoiihin johtuu yksinomaan rikkaiden äärettömästä typeryydestä. Silloin, kun vielä museoita ei oltu keksitty, ihmiset loivat omasta elinympäristöstään kauniin, mutta kun rikkaat keksivät, että kauneudesta voi saada rahaa, niin sen jälkeen jopa arkkitehdit ovat pelkkiä typeryyden ruumiillistumia, puhumattakaan poliitikoista.
"Itsenäisyytemme 100- vuotisjuhlan kunniaksi"
Tuleeko tuosta virolaisten ja muiden ulkomaalaisten rakentamasta kirjastosta samanlainen kuin Espoon keskuksen pääkirjasto Entressestä; yli puolet kävijöistä on somaleja, joita varten sinne rakennetaan oikein moskeijakin!
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoolaiskirjasto_eris...
Apulaisoikeuskansleri:
Perinne ei oikeuta uskonnon harjoittamiseen valtion tiloissa
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id...
Tuo uutinen koskikin kristinuskoa eikä islamia. Onko islam jossakin toisessa asemassa kuin muut uskonnot esim. kirjastoissamme?
Sitä pitää kysyä lainsäätäjiltä.
Niin kauan, että sieltä tulee edes joku vastaus
Tässä Entressessä (Mitähän se on suomeksi? Miksi SUOMALAISEN kirjaston nimi on tuommoinen?) on sekin hauska pieni yksityiskohta, että sen nimikyltti on kolmikielinen. Siis suomi - ruotsi - englanti. Isoin teksti on lontoota: LIBRARY. Minkähän Suomen juhlavuoden kunniaksi tarvitaan englanninkielinen nimi?
Asko-Seljavaara taas vain laittoi aloituksen, mutta ei vaivaudu laskeutumaan norsunluutornistaan sen vertaa, että vastaisi kommentteihin. Eikö siellä ylhäällä ole yksinäistä?
Asko-Seljavaara on tyypilline kokoomuslainen nousukasa, tyhjää täynnä
Hänelle riittää sivitykseksi kallis ja pröystäilevä rakennus,jota voi esitellä muille nousukkaille
Hengen sivistyskellä ei ole väliä ja kirjat eivät ole tärkeitä vaan seinät
Kokoomus haluaa panna rahat seiniin ,ei kirjoihin eli sisältö ja ihmisten oikea sivistäminen ei ole tärkeää .
Tyypillistä amerikkalaista nousukasmaisuutta
Kiitos kommenteista. Olipa hauska lukea viisaita mielipiteitänne Kesksutakirjastosta. Sivukirjastoja ei lopeteta, eikä Keskustakirjasto, Lastensairaala ja Guggenheim museo ole vastakkaisia. Nyt pitää olla rohkeutta panostaa tulevaisuuteen ja helsinkiläiten hyvinvointiin.
Kirjasto, lastensairaala ja Guggenheim OVAT vastakkaisia. Helsingin veronmaksajat maksavat tuon brändin. Se raha otetaan velaksi ja loppupeleissä se saattaa kaatua valtion syliin koko ökyhanke.
Etkö sinä tajua, että ulkomaille tuosta rahat valuvat? Maksetaan jostain idioottimaisesta taidehallista ulkomaille lisenssimaksuja!
Jukka, kerro, mistä tulot tulevat hyvinvointipalveluihin Helsingissä. Meillä ei ole raskasta vientiteollisuutta. Me voimme myydä vain palveluja saadaksemme vientituloja.
Asko-Seljavaara
"Jukka, kerro, mistä tulot tulevat hyvinvointipalveluihin Helsingissä. Meillä ei ole raskasta vientiteollisuutta. Me voimme myydä vain palveluja saadaksemme vientituloja."
- Ei niitä tuloja siitä tule, että ostetaan kallis brändi, maksetaan taidehalli ja lisenssimaksut ulkomaille. Sinä laskit aiemmassa blogissasi lentoaseman kävijämääriä ja uumoilit, että nämä kaikki lentomatkustajat kävisivät Guggenheimissa. Mihin tuo käsityksesi perustat? Eivät he kaikki edes ole turisteja, vaan suomalaisia, jotka reissunsa jälkeen menevät kotiinsa.
Mitä tulee vientiteollisuuteen, niin siinähän Suomi on kunnostautunut. Tehtaat on viety Kiinaan.
Helsinki investoi tänä vuonna 800 miljoonaa uusiin rakennuksiin ja infraan. Tänne muuttaa 10-15 vuoden kuluessa 100 000 asukasta lisää. Myös peruspalveluja varten on investoitu kymmenia miljoonia mm Haartman sairaala, Myllypuron terveysasema, Kontulan vanhustenkeskus.
Kirjastopalvelut ovat tulevaisuudessakin maksuttomia käyttäjille, mutta rahaa niiden tuottamiseen tulee hankkia kaupunkiin kehittämällä mm kulttuuria ja matkailua, joista tulee työpaikkoja ja vientituloja.
Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola esitteli Finlandiatalolla perjantaina tulevaisuuden virtuaalikirjastoa. Siinä kirjoja voi kutsua paikalle mm seiniä koskettelemalla ja sisältöjä voi yhdistellä. Hauskaa ja ilmaista!
Jos panostamme kulttuuriin ja matkailuun, saamme tuloja kaupunkiin
( ravintolat, hotellit, kauppa, kongressipalvelut)Yksi päivävieras tuo 70 euroa ja kongressivieras 1000-2000 euroa.
Lisenssimaksulle saamme sponsoreita.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 46 kommenttia