*

SirpaAskoseljavaara

Sähköinen ilmailu tulee. Malmin lentokenttä pitää siis säilyttää.

Lentäminen on lähitulevaisuudessa ekologisin ja halvin liikkumismuoto! Sähköinen ilmailu on äänetön ja ympäristöystävällinen. Liikkuminen muuttuu pian yhtä paljon kuin kommunikaatio kännykällä on muuttanut maailmaa. Sähkölentokoneen käytön kustannukset putoavat 1/10 osaan nykyisestä, koska sähkömoottorin käyttö on halvempi kuin polttomoottorin, eikä se tarvitse huoltoa. 9-19 matkustajan lentokoneita tulee. Ne tarvitsevat vain yhden pilotin. Pienkoneiden ei-aikataulutettua toimintaa ei voi harjoittaa Helsinki-Vantaalta, koska se ei mahdu sinne ja kenttä kasvaa jo nyt 5% vuodessa. Lennonjohtoa on ostettavissa markkinoilta, joten City kenttä ei ole riippuvainen Finaviasta.

Jokainen metropoli tarvitsee city-kentän. Helsingillä on jo sellainen! Malmilta operoidaan helposti Tukholmaan, Pietariin, Ouluun, Baltiaan, Pohjois-Saksaan. Lentotoiminta tarvitsee kaksi 1,5 kilometrin kiitorataa, jotka ovat jo Malmilla ja 20 vuoden takuun siitä, että alue pysyy liikennekäytössä. Silloin löytyy sijoittajia ja yrittäjiä, jotka alkavat liikelentotoiminnan Malmilta.

Malmin kenttä on 138 ha upottavaa suota, jonka rakentaminen vaatii massojen puhdistamisen ja satoja miljoonia maksavan paalutuksen, ennenkuin sinne voidaan rakentaa kerrostaloja. Maakuntakaavassa se on liikennealue, mutta Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla yleiskaavan, jossa kenttä rakennetaan asuintaloja. Valtuutetut ovat kuitenkin kääntymässä kentän säilyttämisen puolelle, sillä viimeisessä äänestyksessä kentän kohtalosta 23.2.2017 sen säilyttämisen puolesta oli jo 32 valtuutettua ja 42 vastaan. Miten on uusi valtuusto?

Lex Malmi on kansalaisaloite kentän säilyttämiseksi ilmailun käytössä. Se keräsi Helsingissä nopeasti yli 60 000 nimeä .Aloite on käsittelyssä eduskunnassa Toivottavasti se johtaa positiiviseen tulokseen, sillä ilmailun tulevaisuus on niin oleellisesti muuttunut, ettei kukaan enää halua tuhota toimivaa kenttää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Malmia pitäisi tarjota maailman perintökohteeksi, melko ainutlaatuisena sijaintinsa suhteen. Ilmailumuseo ja jonkin sortin esiintymislava suomalaisille rockkukoille ei häiritsisi kenenkään kauneusunia. Lisäksi sitä voidaan pitää varalaskupaikkana Helsinki-Vantaalle, voi säästää jopa 400-500 ihmisen hengen tulevaisuuden kauhuskenaariossa, jota kukaan ei osannut ennakoida. Eihän 60- ja 70-lukujen puisten talojen purkajille, purkauttajille joulahtanut mieleen se itkun ja katumuksen määrä, joka yhä velloo paremmissa piireissä.

Hyvä blogi, kannatan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Malmilla historiallinen arvonsa. Armi Kuusela sieltä lähti maailmalle.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Allekirjoitin säästämistä kannattavan aloitteen ja äänestän kuntavaalissa Malmin lentokentän ystävien varapuheenjohtajaa. Vihreää tietysti numerolla 689.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mistä ihmeestä oikein on lähtöisin vihervasemmiston pohjaton viha yleisilmailua kohtaan? Ks. keskustelu http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Siitäkö, että ollaan kateellisia kaikesta, mihin itsellä ei ole tilaisuutta? Vai polttomoottorien käyttäminenkö juuri lentämiseen kiihdyttää niin ekokatastrofia ja riistää kehitysmaita Vihreiden maailmankatsomuksen mukaan?

Pankaa jo vihdoin vauhtia siihen Östersundomin kaavoittamiseen ja jättäkää Malmin lentokenttä rauhaan.

Toivottavasti eduskunta ymmärtää Malmin lentoaseman arvon Helsingin istuvaa kaupunginvaltuustoa paremmin, ja toivottavasti mahdollisimman monta änkyrää tippuu valtuustosta juuri alkaneissa vaaleissa. Käytä äänioikeuttasi Malmin lentotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, äläkä missään nimessä äänestä ketään kentän pilaajaa!

Ylle linkitetyssä blogikeskustelussa Pekka Aakko esittää Malmin kehittämistä pitkäjänteisesti ja voimakkaasti nimen omaan liike-elämän tarpeisiin huonon sään lähestymisjärjestelmineen. Vähänkään viisaampi kaupunginvaltuusto näkee Malmin lentoasemassa kehittämiskohteen eikä tuhoamiskohdetta.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Mahtava aprillipila tuossa eka lauseessa "lentäminen on lähitulevaisuudessa ekologisin ja halvin liikkumismuoto".

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

Ei ole aprillia
Se päivä meni jo
Sähkökone on halvin ja ekologisin liikkumisväline.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@5. Ei sähköllä lentäminen ainakaan vielä pitkään aikaan, ellei akkuteknologiassa tapahdu läpimurtoa. Tässä tarvitaan grafeeniteknologiassa akun suurempi varastointikyky ja siten se pienentää merkittävästi akkujen kokoa. Lisäksi superkondensaattori, jos se saadaan toimimaan, niin se antaa parempaa latauskykyä.

Tällä hetkellähän Airbus E-Fan 2.0 esitellään myöhään 2017 ja se on vain kaksipaikkainen. Nopeus 160 km/h ja lentokesto 60 minuuttia. Maksimipaino nousussa 550 kg. Sähköakku painaa 167 kg.

Airbus oli aikaa sitten kertonut, ettei nelipaikkainen ole näillä näkymin mahdollista kuin joskus vuonna 2019.

Täysikokoisen lentokoneen Air-bus 360:n sähköiseen muotoon menee kuitenkin aikaa.

Sähköä pitäisi tuottaa muilla tavoin. Jos kaikki ajoneuvot valjastettaisiin pelkästään sähköön, niin koko maailman energia tyhjenisi siihen paikkaan ja sähkön hinta voi mennä järjettömän suureksi.

Vety on yksi esimerkki, jota pitäisi voida valjastaa joihinkin liikennemuotoihin. Energian tuotanto pitää kehittää järkevimmillä tavoilla.

Ei nykyiset tekniikat vielä halpoja ole ja ovat vielä lapsenkengissä.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Sähköenergiaa hyväksi käyttäen lentäminen on huomattavasti energiatehottomampaa kuin polttomoottorikoneella. Energianlähde (akut) painaa moninkertaisesti polttomoottorin tarvitsemaan energiaan verrattuna ja sitä kautta niiden "ilmassa pitäminen" olisi tuhottoman kallista. Myös kylmyys vie akkujen tehosta leijonanosan (n.70%) ja kuten tunnettua, mitä ylemmäs noustaan, sitä kylmempää on.
Haluaisin vielä kainosti huomauttaa, että sähkölentokoneita ei tuossa mainostamassasi mittakaavassa ole, ei tule eikä tilata.
Sähkö toki on verrattoman hyvä lisäenergiamuoto maalla liikkumiseen, mutta ei siitä nyt liikennelentämiseen ole vaihtoehdoksi.
Liikenteen osuus kokonaisenergian kulutuksesta on noin 20% ja jos vaikkapa nyt kaikki henkilöautoliikenne muuttuisi yhdessä hetkessä pelkästään sähköllä toimivaksi, meille tulisi melkoinen energiakriisi. Mistä yhtäkkiä lisää sähköenergiaa noin 30% lisää, kun häviöt (siirto, kylmyys, varastointi)) rasittaisi sähköntuotantoa kestämättömästi.
Realismia kiitos. ;)

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

Uskotko Ilkka, että lentoliikenne käyttää kerosiinia maailman tappiin? Akut kehittyvät. Autot ovat kohta sähköautoja, miksei lentokoneet?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ei vaan lehmät lentää ensin :-)

VTT:n mukaan lyhyillä lentomatkoilla potkuriturbiinikone kuluttaa energiaa 0,7 kWh / matkustajakilometri.

Oletetaan 50 matkustajaa ja 400 km -> energiaa tarvitaan 14 000 kWh

Teslan akku painaa 540 kg ja sisältää energiaa 85 kWh

Vaadittavien akkujen paino siis liki 90 tonnia vrt. ATR72 suurin lentoonlähtöpaino 23 tonnia.

Taitaa sähköinen lentokone pysyä maassa.

Käyttäjän JanneVasama kuva
Janne Vasama

Tämän kokoluokan koneita on odotettavissa 2030 luvulla ainakin jos uskomme Airbussia. Boengilla ja Nasalla on meneillään vastaavat projektit. Sähköinen ilmailu alkaa pienemmillä koneilla. Tuo vertaus turbiineihin on vähän huono. 60 luvulla kokeiltiin turbiineita myös aitoissa, mutta niiden kulutus oli niin suuri että niistä luovuttiin.
http://www.airbusgroup.com/int/en/news-media/corpo...

Juuso Parviainen

Sähköisen ilmailun airuet ovat jo tosiaan saapuneet. Pipistrel toi markkinoille 2015 koulutukseen soveltuvan 1,5 t toiminta-ajan omaavan erittäin hiljaisen, ekologisen ja käyttökustannuksiltaan huokean sähkölentokoneen. Sähköä kuluu vain n. 2,50€/tunti ja moottorihuoltoa ei enää ole. Lentokone "tankataan" lataamalla n. tunnin ajan tai vaihtamalla akut uusiin minuutissa. Sunflyer on sertifiontioitavana Yhdysvalloissa ja sille luvataan jo 3-3,5 tunnin toiminta-aikaa. Se soveltuu siis myös yleisilmailukoneeksi. Sinä aikana kun olen seurannut koneen kehitystä, on sen yksikköhinta tippunut reilusti alle vastaavan polttomoottorikoneen ja tilauskirja alkaa olla jo aika pitkä. Yhdysvalloissa 25 lentokonetta Sunflyeriltä tilannut lentokoulu laskee lupakirjan suorittamisen laskevan kolmannekseen (-67%), vaikka koulutus edellyttääkin runsasta opettajan osallistumista ja tämä siis halvan lentolöpön USA:ssa. Maailmalla on runsaasti meneillään sähkölentokonemarkkinoille tähtääviä hankkeita ja tuohan esim. Airbus vielä tänä vuonna sertifioidun e-fan 2.0 lentokoneensa tuotantoon. Tämähän on vasta alkusoittoa sille, että tähtäyspiste on tietysti kaupallisessa matkustuslentoliikenteessä, väheksymättä yhtään tapahtuvan mullistuksen merkitystä koulutuksessa ja yleisilmailussa. Ilmailustahan on tulossa hiljainen, huokea ja ympäristöystävällinen harrastus. Simulaatioissa tuleva sähköinen matkustajalentoliikenne soveltuu parhaiten pienille city-lentokentille, minkä sanoo jo ihan terve maalaisjärkikin: city-kentältä citykentälle, punkematta kansainvälisille suurlentokentille kuten He-Va. Helsingin ongelma on jo nyt saavutettavuus. On meri etelässä ja lännessä, mittasuhteet harvaan asutussa maassa ovat suuret. Notkea ja huokea sähkölentoliikenneinfra tuo tähän asiaan osaltaan suuren helpotuksen ja avun. Oulun lentokentälle on Malmilta vain 520 km ja esim. Tukholmaan 400 km. Minulle ei aukea tämä Malmin lentokentän alasajo edes nykyisten faktojen vallitessa, mutta kun mukaan otetaan kentän huikea hightech-potentiaali niin aina vain hölmömmäksi menee. Olisiko vannoutuneimpienkin kenttää alasajavien tahojen päivittää ajattelumaailmaa tälle vuosituhannelle? Enemmistöhän haluaa joka tapauksessa kentän säilyttää, minkä todistavat tutkimukset toisensa perään, kysymyksen asettelusta (HS) huolimatta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Malmin kenttä kannattaa säilyttää jo longinpuronkin takia, mutta sähkölentokoneet on vielä kymmenien vuosien päässä. Siis ansiolentotoimintaan soveltuvat.

Solar impulse oli oikein hyvä esimerkki kuinka alkutekijöissään tekniikka vielä on hyötykäyttöön otettaessa.

https://www.google.fi/amp/s/bravenewclimate.com/20...

Juuso Parviainen

Sähköisen ilmailun airuet ovat jo saapuneet. Pipistrel toi markkinoille 2015 koulutukseen soveltuvan sähkölentokoneen jonka toiminta-aika on 1,5 t. Kone "tankataan" lataamalla reilun tunnin tai vaihtamalla akut minuutissa. Kone kuluttaa sähköä parilla eurolla per tunti ja moottorihuolto on historiaa. Koulutus ja yleisilmailu on siirtymässä hiljaiseen, ekologiseen ja paljon huokeampaan aikakauteen. Sunfler on Yhdysvalloissa sertifioitavana. Sen toiminta-ajaksi luvataankin jo sitten 3-3,5 tuntia ja tilauskirja pullottaa. 25 lentokonetta varannut lentokoulu laskee lupakirjan suorittamiskulujen laskevan kolmannekseen (-67%) vaikka koulutus edellyttää opettajan runsasta osallistumista, tämä siis halvan polttoaineen Yhdysvalloissa. Lisäksi koneen yksikköhinta on huomattavasti pienempi kuin vastaavan polttomoottorisen. Halvempi kone, parin kolmen euron energiakulut/tunti, ei moottorihuoltoa, ekologisuus ja äänettömyys, aika kiva yhtälö. Airbus tuo tosiaan tänä vuonna markkinoille e-fan 2.0:n ja on luopunut 4.0 kehityksestä panostaakseen nekin voimavarat sähköisen ilmailun kehitystyöhön millä näyttää olevan korkea prioriteetti, Airbushan ei ole varsinaisesti mikää yleisilmailukoneiden valmistaja muutenkaan. Tähtäyspiste on tietysti myös kaupallisessa matkustajalentoliikenteessä ja näitä hankkeitahan maailmalla riittää. Ihmettelen ylikriittistä nillittämistä kun on selvästi nähtävissä vallitseva kehityssuunta ja massiivinen panostus maailmalla sen eteen. No, pessimisti ei tunnetusti pety.
Tullessaan markkinoille sähköiset matkustajalentokoneet mahdollistavat tiheämmän ilmaliikenneinfran ja sellaiset reitit jotka eivät ole nyt kaupallisesti mielekkäitä. Saavutettavuus on sekä Suomen että Helsingin ongelma jonka ehkäisemisessä Malmin lentoasemalla tullee olemaan merkittävä rooli kys. infran keskeisimpänä liikenteen solmukohtana. Simulaatioissa tällainen kalusto toimii tehokkaimmin pieniltä city-kentiltä kuten Malmi. He-Va on Suomen kansainvälinen suurlentokenttä jonka pääpainoalue ovat sujuvat yhteydet Aasiaan ja Eurooppaan. Liikenne joka tullaan vastaisuudessakin hoitamaan perinteisellä kalustolla. Kun mennään etäisyyksiin (Malmilta) Oulu 520 km, Tukholma 400 km tai Pietari 300 km niin sähköisen ilmailun potentiaali alkaa vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Siinä missä kiinalaiset panostavat Pipistreliin ja heidän sähkölentokone osaamiseensa 500 M€ tähtäimessä se 19 paikkainen matkustajalentokone, niin Helsinki on laittamassa saman summan Malmin kenttäalueen paalutukseen, siis tulevan sähkölentokoneinfran tuhoamiseen! 15.000 km paalua maksaa melko paljon. Lisäksi kaupungin aikomus on rakentaa heti kentän eteläpäätyyn taloja koska silloin varmistetaan lentämisen loppuminen, vaikka aloittamalla reuna-alueilta kenttä voitaisiin pitää käytössä vielä pitkää.
Kyselyissä kansalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet halunsa kentän säilyttämiseen ja tälle mielipiteelle löytyy nyt vieläkin enemmän katetta kuin aiemmin. Olisiko vannoutuneimpienkin Malmin lentoaseman alasajoa edustavien tahojen syytä päivittää ajatusmaailmaansa tälle vuosituhannelle? Lopuksi kehoitan lukaisemaan eu-komission ilmailustrategiasta vaikkapa vain sen ensimmäisen kappaleen.

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

Pipistrel Alpha Electro
Sun Flyer
Airbus E-Fan

Nuo yksi ja kaksipaikkaiset sähkökoneet sopivat koulutuskäyttöön ja harrastukseen. Lentävät akkusähköllä puolestatoista kolmeen tuntiin. Isompia ei vielä ole. Sorar Impulse lensi aurinkopaneeliensa voimin, eikä sellaista nyt ole tulossa tietenkään, mutta akkusähkökoneet ja ehkä polttokennokoneet kehittyvät kyllä nykyisestä vielä paljon.

https://www.youtube.com/watch?v=WiADDbeFanU

Mitä Malmin lentokenttään ja "harrastamiseen" tulee, niin siellähän käy mm Finnairin kippareita "harrastamassa" eli ylläpitämässä ammattitaitoaan, koska koska pienkoneita saa ihan itse lentää, kun he töissä joutuvat pelaamaan videopelejä.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kyllä ala on jonkinlaisessa murroksessa. Mm. Dubaissa pienet taksit lentelevät, suunnitelmien mukaan jo heinäkuussa 2017 > https://www.dezeen.com/2017/02/14/dubai-begin-flyi... ja videota https://www.youtube.com/watch?v=fW4Q096CerM

Käyttäjän JanneVasama kuva
Janne Vasama

Lentäminen on itseasiassa energiatehokkaampaa, kuin autoilu vähän nopeampaa mentäessä. Nykyinen lentokoneiden mottoritekniikka erityisesti turbiinit taas eivät ole. Uudemmilla kevytkoneilla ihan mäntämoottoreille päästään kulutukseen 3,6l/100km nopeudella 190kmh. Sähkömatkustajakoneissa lentäminen alkaa pienillä 9-19 paikkaisilla koneilla. Näistä on tulossa prototyyppejä useilta valmistajilta 3v sisällä ja matkustaja käytössä ovat 2020 luvun puolivälin tienoilla. Lentävät noin 1h lentoja ja tämä kokoluokka on se mikä tulee muuttamaan suomen sisäisen liikenteen ja jota varten tarvitaan nopea citykenttä myös Helsingissä.

Juuso Parviainen

Sähköisen ilmailun airuet ovat jo saapuneet. Pipistrel toi markkinoille 2015 koulutukseen soveltuvan sähkölentokoneen jonka toiminta-aika on 1,5 t. Kone "tankataan" lataamalla reilun tunnin tai vaihtamalla akut minuutissa. Kone kuluttaa sähköä parilla eurolla per tunti ja moottorihuolto on historiaa. Koulutus ja yleisilmailu on siirtymässä hiljaiseen, ekologiseen ja paljon huokeampaan aikakauteen. Sunflyer on Yhdysvalloissa sertifioitavana. Sen toiminta-ajaksi luvataankin jo sitten 3-3,5 tuntia ja tilauskirja pullottaa. 25 lentokonetta varannut lentokoulu laskee lupakirjan suorittamiskulujen laskevan kolmannekseen (-67%) vaikka koulutus edellyttää opettajan runsasta osallistumista, tämä siis halvan polttoaineen Yhdysvalloissa. Lisäksi koneen yksikköhinta on huomattavasti pienempi kuin vastaavan polttomoottorisen. Halvempi kone, parin kolmen euron energiakulut/tunti, ei moottorihuoltoa, ekologisuus ja äänettömyys, aika kiva yhtälö. Airbus tuo tosiaan tänä vuonna markkinoille e-fan 2.0:n ja on luopunut 4.0 kehityksestä panostaakseen nekin voimavarat sähköisen ilmailun kehitystyöhön millä näyttää olevan korkea prioriteetti, Airbushan ei ole varsinaisesti mikää yleisilmailukoneiden valmistaja muutenkaan. Tähtäyspiste on tietysti myös kaupallisessa matkustajalentoliikenteessä ja näitä hankkeitahan maailmalla riittää. Ihmettelen ylikriittistä nillittämistä kun on selvästi nähtävissä vallitseva kehityssuunta ja massiivinen panostus maailmalla sen eteen. No, pessimisti ei tunnetusti pety.
Tullessaan markkinoille sähköiset matkustajalentokoneet mahdollistavat tiheämmän ilmaliikenneinfran ja sellaiset reitit jotka eivät ole nyt kaupallisesti mielekkäitä. Saavutettavuus on sekä Suomen että Helsingin ongelma jonka ehkäisemisessä Malmin lentoasemalla tullee olemaan merkittävä rooli kys. infran keskeisimpänä liikenteen solmukohtana. Simulaatioissa tällainen kalusto toimii tehokkaimmin pieniltä city-kentiltä kuten Malmi. He-Va on Suomen kansainvälinen suurlentokenttä jonka pääpainoalue ovat sujuvat yhteydet Aasiaan ja Eurooppaan. Liikenne joka tullaan vastaisuudessakin hoitamaan perinteisellä kalustolla. Kun mennään etäisyyksiin (Malmilta) Oulu 520 km, Tukholma 400 km tai Pietari 300 km niin sähköisen ilmailun potentiaali alkaa vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Siinä missä kiinalaiset panostavat Pipistreliin ja heidän sähkölentokoneosaamiseensa 500 M€ tähtäimessä se 19 paikkainen matkustajalentokone, niin Helsinki on laittamassa saman summan Malmin kenttäalueen paalutukseen, siis tulevan sähkölentokoneinfran tuhoamiseen! 15.000 km paalua maksaa melko paljon. Lisäksi kaupungin aikomus on rakentaa heti kentän eteläpäätyyn taloja koska silloin varmistetaan lentämisen loppuminen, vaikka aloittamalla reuna-alueilta kenttä voitaisiin pitää käytössä vielä pitkää.
Kyselyissä kansalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet halunsa kentän säilyttämiseen ja tälle mielipiteelle löytyy nyt vieläkin enemmän katetta kuin aiemmin. Olisiko vannoutuneimpienkin Malmin lentoaseman alasajoa edustavien tahojen syytä päivittää ajatusmaailmaansa tälle vuosituhannelle? Asiaa olisi vielä paljon, mutta lopuksi kehoitan lukaisemaan eu-komission ilmailustrategiasta vaikkapa vain sen ensimmäisen kappaleen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Meripelastuksessa aikavoitto Malmilta (Helsinki-Vantaan sijasta) meren päälle voi merkitä ratkaisevia minuutteja.

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

Meripelastajien tilanne tiedetään, mutta he tekivät, kuten määrättiin. Politiikka voi vaarantaa ihmishenkiä, kun ei tiedetä, mitä päätetään.

Toimituksen poiminnat